Koralliriutta.html



Monimuotoista elämää Isolla Valliriutalla.

Koralliriutta on korallieläinten kalkkikivestä muodostama kasautuma, jollaisia esiintyy lähinnä trooppisten merien rannikoilla ja matalahkoilla alueilla. Koralliriutat muodostavat elinympäristön suurelle määrälle erilaisia eliöitä.

muokkaa Esiintyminen

Valtaosa koralliriutoista sijaitsee kääntöpiirien välisellä alueella lämpimien merivirtojen huuhtomilla mantereiden itärannikoilla. Merkittävimmät esiintymialueet ovat Kaakkois-Aasia, Australia, Oseania, Punainenmeri ja Karibianmeri. Rannikoiden läheisyyteen matalaan veteen syntyy palle- eli rantariuttoja, hieman kauemmas rannikosta suuria valliriuttoja ja ulkomerelle kehäriuttoja eli atolleja. Suurin koralliriutta on Australian koillisrannikon edustalla sijaitseva Iso Valliriutta.

muokkaa Synty

Koralliriutan rakenne.

Koralliriuttoja muodostavat korallieläimet elävät tavallisesti 5–30 metrin, korkeintaan 50 metrin syvyydessä. Niiden kalkkikivestä koostuvat jäänteet kasautuvat vuosisatojen kuluessa kasvuston alle muodostaen yhtenäisen rakennelman. Korallieläimet elävät symbioosissa Zooxanthellae -levien kanssa, jotka yhteyttämisen avulla tuottavat niitä suojaaville korallieläimille ravinteita. Siksi eliöt tarvitsevat kirkkaan ja suhteellisen matalan veden menestyäkseen. Koska koralliriutat voivat kasvaa korkeutta 0,5–2 metriä vuosisadassa, pystyvät ne kuromaan kiinni hitaan merenpinnan kohoamisen tai merenpohjan vajoamisen ja ulottumaan jopa 800 metrin syvyyteen. Usein koralliriutoilla elää varsinkin punaleviin kuuluvia kalkkileviä, jotka osallistuvat riutan rakentamiseen tuottamalla vahvistavia kalkkikivikerroksia.

muokkaa Ekosysteemi

Huolimatta esiintymisestään vähäravinteisilla trooppisilla rannikkovesillä on koralliriuttojen biodiversiteetti hyvin korkea. Ravinteille on kehittynyt tehokas kiertokulku korallieläinten, symbioottilevien ja muiden riutan organismien välillä. Levien ohella ravinteita tuottavat syanobakteerit, lisäksi korallieläimet saavat typpeä ja fosforia suoraan vedestä sekä syövät virtojen tuomia planktoneliöitä.

Koralliriuttojen sijainti maapallolla.

Koralliriutoilla esiintyy yli 4 000 kalalajia, kuten värikkäitä papukaijakaloja. Lisäksi ne ovat elinympäristönä erilaisille sienieläimille, meduusoille, katkaravuille, ravuille, hummereille, nilviäisille (esim. mustekalat), piikkinahkaisille (esim. meritähdet, merisiilit, merimakkarat), merikilpikonnille ja merikäärmeille sekä merihevosille.

muokkaa Uhat

Ainoa merkittävä yksittäinen uhka koralliriuttojen säilymiselle on ihmisen toiminta. Erityisesti saasteet ja liikakalastus, mutta myös laivaliikenne ja kasvihuoneilmiön voimistuminen, ovat aiheuttaneet herkkien elinympäristöjen tuhoutumista. Lisäksi elävien kalojen pyydystäminen riutoilta lähinnä akvaariokäyttöön tainnuttavan syanidin avulla tappaa myös muuta koralliriutan eliöstöä. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, on 70 prosenttia koralliriutoista vaarassa kadota kokonaan nykyisen sukupolven elinaikana.