1975.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Watergate-skandaali: entinen USA:n oikeusministeri John N. Mitchell ja Valkoisen talon avustajat H. R. Haldeman ja John D. Ehrlichman havaittiin syyllisiksi ja tuomittiin 21. helmikuuta 30 kuukaudeksi – 8 vuodeksi vankilaan.
1. tammikuuta – Anjalan ja Sippolan kunnat yhdistettiin uudeksi Anjalankosken kauppalaksi. Jepuan ja Munsalan kunnat sekä Uudenkaarlepyyn mlk liitettiin Uudenkaarlepyyn kaupunkiin.
5. tammikuuta – Rahtilaiva Lake Illawarra törmäsi Tasman-siltaan Tasmaniassa Australiassa. 12 ihmistä sai surmansa.
7. tammikuuta – OPEC päätti nostaa raaka-öljyn hintaa 10 %.
Tammikuu – Altair 8800:n, yksi ensimmäisiä mikrotietokoneita esiteltiin Popular Electronicsin kannessa. Koneen valmistus aloitettiin toukokuussa ja se jatkui vuoteen 1978. Siinä oli Intel 8080 -suoritin ja 256 tavua keskusmuistia. Se oli myös ensimmäinen tietokone, joka käytti Paul Allenin ja Bill Gatesin BASIC-ohjelmistoa.
19. tammikuuta – Ensi- ja turvakotien liitto vietti 30-vuotisjuhliaan. Suomessa oli toiminnassa kahdeksan ensikotia.
20. tammikuuta – Hannu Salama sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Siinä näkijä missä tekijä.
30. tammikuuta – Ruotsin Keskustapuolueen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin ehdotti Nobelin rauhanpalkinnon myöntämistä presidentti Urho Kekkoselle.
7. helmikuuta – Helsingin uusi messukeskus vihittiin käyttöön Pasilassa. Samalla avattiin Vene 75 -näyttely, jossa oli esillä yli 400 venettä.
9. helmikuuta – Neuvostoliiton Sojuz 17 palasi maahan.
11. helmikuuta – Margaret Thatcherista tuli Britannian konservatiivipuolueen ensimmäinen naisjohtaja. Hän johti konservatiivi voittoon vuoden 1979 vaalissa toimi pääministerinä 11 vuotta ja luopui puolueen johdosta marraskuussa 1990.^[1]
23. helmikuuta – 27 ihmistä kuoli junaonnettomuudessa Norjan Lillehammerissa.
28. helmikuuta – Metro-onnettomuus Lontoon maanalaisen Moorgate-asemalla surmasi 43.^[2]
4. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II löi Charlie Chaplinin ritariksi. Hänen aateloimistaan lykättiin kahdellakymmenellä vuodella Britannian ulkoministeriön raportin vuodelta 1956 epäillessä häntä kommunistisympatioista ja hänen mentyään kahdesti naimisiin 16-vuotiaan kanssa.^[3]^[4]
4. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kastoi vastavalmistuneen Suomen suurimman jäänmurtajan kaimakseen. Urho-jäänmurtajan teho on 22 000 hevosvoimaa.^lähde?^[5]
6. maaliskuuta – Algerin sopimus: Iran ja Irak sopivat rajariitansa. Irak yksinoikeutensa Shatt al-Arabin hallintaan ja joutui luopumaan vaatimuksestaa Iranin Khuzestaniin.
10. maaliskuuta – Vietnamin sota: Pohjois-Vietnamin joukot hyökkäsivät Ban Me Thoutiin tavoitteenaan valloittaa Saigon.
15. maaliskuuta – Brasiliassa Estado da Guanabara liittyi Rio de Janeiron osavaltioon.
15. maaliskuuta – Neste Oy:n säiliöalus Enskeri lähti Sköldvikin öljysatamasta kohti Atlanttia. Laivan lastina oli 690 arsenikkipitoista myrkkyä sisältänyttä tynnyriä, jotka oli tarkoitus upottaa mereen Afrikan rannikolla lähellä Päiväntasaajaa. Aikomus herätti vastalauseiden myrskyn.
21. maaliskuuta – Etiopian sotilashallitus lakkautti monarkian.
22. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Tukholmassa Ruotsissa.
25. maaliskuuta – Veljenpoika ampui Saudi-Arabian kuningas Faisalin.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

3. huhtikuuta – Bobby Fischer kieltäytyi pelaamasta shakkia Anatoli Karpovin kanssa, jolloin hän menetti mestaruuden.
12. huhtikuuta – Yhdysvallat sulki suurlähetystönsä Phnom Penhissä ja evakuoi kansalaisensa Kamputseasta.
15. huhtikuuta – Säiliöalus Enskerin myrkkylasti tuotiin Naantaliin.
17. huhtikuuta – Pol Pot teki Kamputseasta "Kamputsean demokraattisen tasavallan" ja ryhtyi sen pääministeriksi (1975–1979).
20. huhtikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen torjui huhut puolueensa sisäisestä presidenttikilpailusta. Virolainen sanoi presidenttikeskustelun olevan ennenaikaista niin kauan kuin Urho Kekkonen on käytettävissä tasavallan presidenttinä.
23. huhtikuuta – SDP pyysi pääministeri Kalevi Sorsan johdolla presidentti Urho Kekkosta ehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin. Kekkonen suostui.
30. huhtikuuta – Vietnamin sota päättyi kommunistien vallattua Saigonin ja Etelä-Vietnamin antauduttua ehdoitta. Saigonin nimi muutettiin Ho Chi Minhin kaupungiksi.
3. toukokuuta – Yhdysvaltalainen Newsweek-lehti^{lähde tarkemmin?} kirjoitti, että Kamputseassa on teloitettu tuhansia ihmisiä.
7. toukokuuta – Professori Veli Merikoski esitti julkisuudessa huolestumisensa siitä, että politiikka on syrjäyttämässä virkanimityksissä kokemuksen ja pätevyyden. Presidentti Urho Kekkonen lähetti seuraavana päivänä Merikoskelle kuuluisaksi tulleen "saatanan tunarit" -kirjeensä, jossa hän moitti Merikoskea Kymen läänin uuden maaherran nimityksen vaikeuttamisesta.
12. toukokuuta – Kamputsean laivasto valtasi yhdysvaltalaisen kauppalaivan SS Mayaguezin kansainvälisillä vesillä.
13. toukokuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung Hee kielsi miltei kaiken oppositiotoiminnan maassa.
15. toukokuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki valtasi kauppalaiva Mayaguezin, operaatiossa kuoli 38.
16. toukokuuta – Intia liitti itseensä Sikkimin.
16. toukokuuta – Junko Tabeista tuli ensimmäinen Mount Everestin huipun saavuttanut nainen.
29. toukokuuta – 15 Länsi-Afrikan maata solmi Lagosin sopimuksen, joka loi Länsi-Afrikan talousyhteisön.
1. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen vihki käyttöön suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen Espoon Hanasaaressa. Vihkiäisiin osallistui myös Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.
4. kesäkuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa jätti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle. Suomen toiseksi pitkäikäisimmäksi noussut hallitus hajosi sisäisiin kiistoihinsa.
4. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit pidettäviksi syyskuussa 1975.
5. kesäkuuta – Suezin kanava avattiin ensimmäisen kerran Kuuden päivän sodan jälkeen.
11. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi Oy Veikkaus Ab:n osake-enemmistön oston valtiolle.
13. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keijo Liinamaan johtaman virkamieshallituksen.
13. kesäkuuta – Tasavallan presidentti vahvisti tieliikennelain muutoksen, jonka nojalla turvavyön käyttö tuli pakolliseksi henkilöauton kuljettajalle ja etuistuimella matkustavalle. Samoin moottoripyörän kuljettajat ja matkustajat velvoitettiin käyttämään suojakypärää. Lainmuutos tuli voimaan heinäkuun alussa.
15. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi presidentti Urho Kekkosen ehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin.
25. kesäkuuta – Portugalin siirtomaana lähes 500 vuotta ollut Mosambik itsenäistyi. Vapautusrintama FRELIMOn johtaja Samora Machel tuli maan ensimmäiseksi presidentiksi.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

3. heinäkuuta – Työtuomioistuin totesi Simo Juntusen erottamisen Demarin palveluksesta laittomaksi ja tuomitsi lehden kustannusyhtiön Kansanvallan maksamaan Juntuselle 7000 markan vahingonkorvauksen. Erottamisen perusteita oli yleisesti pidetty väärinä ja toimittajan sananvapautta loukkaavina. Juntunen siirtyi Suomen Kuvalehden pakinoitsijaksi.
6. heinäkuuta – Komorit julistautui itsenäiseksi Ranskasta.
12. heinäkuuta – São Tomé ja Príncipe julistautui itsenäiseksi.
15. heinäkuuta – Apollo- ja Sojuz-avaruusalukset lähtivät avaruuteen telakointia varten.
17. heinäkuuta – Apollo- ja Sojuz-avaruusalukset telakoituivat kiertoradalla. Telakointi oli ensimmäinen kahden eri valtion avaruusalusten välinen.
19. heinäkuuta – Miss Suomi Anne Pohtamo valittiin San Salvadorissa Miss Universumiksi.
25. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Suomen ETYK-valtuuskunnan, johon tulivat pääministeri Keijo Liinamaa, ulkoministeri Olavi J. Mattila sekä suurimpien puolueiden puheenjohtajat. Keskustapuolue valitsi edustajakseen kuitenkin tohtori Ahti Karjalaisen.
31. heinäkuuta – Yhdysvaltain kuljetusalan ammattiliiton puheenjohtaja Jimmy Hoffa ilmoitettiin kadonneeksi Detroitissa.
1. elokuuta – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirjan allekirjoitus Helsingissä.
11. elokuuta – Mário Lemos Pires, Portugalin Timorin kuvernööri pakeni pääkaupungista Dilistä vallankumouksen ja sisällissodan vuoksi.
20. elokuuta – NASA laukaisi Viking 1 -luotaimen Marsiin.
25. elokuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle 500 markan setelin ja 10 markan arvoisen presidentti Urho Kekkosen 75-vuotisjuhlarahan.
3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 75 vuotta.
5. syyskuuta – Kalifornian Sacramentossa kulttijohtaja Charles Mansonin seuraaja Lynette "Squeaky" Fromme yritti murhata Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordin.
18. syyskuuta – Espanjalainen sotilastuomioistuin tuomitsi viisi vasemmistolaista kuolemaan erään poliisin murhasta. Tuomiot pantiin täytäntöön 27. syyskuuta ja ne nostattivat ulkomailla vastalauseiden myrskyn.
20. syyskuuta – Malesian kuninkaan Tuanku Al-Mutassimu Billahi Muhibbudin Sultan Abdul Halim Al-Muadzam Shah ibni Almarhum Sultan Badlishahin toimikausi päättyi. Hänen seuraajakseen tuli Kelantanin sulttaani Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra.
22. syyskuuta – Presidentti Ford selvisi toisesta murhayrityksestä.
22. syyskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit.
25. syyskuuta – Norjan pääministeri Trygve Bratteli ilmoitti luopuvansa tehtävistään vuoden 1976 alussa.
29. syyskuuta – Suomi tuomitsi Espanjassa toimeenpannut teloitukset ja kutsui Espanjan-suurlähettiläänsä Heikki Hannikaisen kotiin.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

10. lokakuuta – Hovioikeudenneuvos Ritva Hyöky nimitettiin Vaasan hovioikeuden presidentiksi. Hän oli Suomen ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä.^lähde?^[6]
16. lokakuuta – Indonesian joukot tappoivat viisi australialaista toimittajaa Balibossa Timorissa.
30. lokakuuta – Prinssi Juan Carlosista tuli Espanjan kuningas diktaattori Francisco Francon luovuttua johtajuudesta terveyssyistä.
31. lokakuuta – Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi Teiniliiton tileissä runsaasti epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä. Liitto oli mm. ilmoittanut jäsenmääräkseen 100 000, kun todellinen luku oli ollut 12 600. Teiniliittoa vaadittiin palauttamaan saamansa valtionapu.
6. marraskuuta – 300 000 aseistamatonta marokkolaista kokoontui Tarfajaan odottamaan kuningas Hassan II:n käskyä marssia Länsi-Saharaan.
7. marraskuuta – Kuusi nuorta, joista kaksi saksalaista, kuoli kahden auton yhteentörmäyksessä Pälkäneellä.
10. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätös 3379: Äänin 72–35 (32 tyhjää) sionismi rinnastettiin rasismiin. Päätös peruttiin vuonna 1991.
11. marraskuuta – Angola itsenäistyi Portugalista. Verinen sisällissota kolmen ryhmittymän kesken alkoi.
11. marraskuuta – Australian kenraalikuvernööri Sir John Kerr erotti pääministeri Gough Whitlamin, mikä johti sisäpoliittiseen kriisiin.
14. marraskuuta – Espanja hylkäsi Länsi-Saharan. Madridin sopimuksessa Marokko sai 2/3 Saharasta ja Mauritania kolmanneksen. Espanjan armeija lähti Länsi-Saharasta ja helmikuussa 1976 Polisario-rintama julisti Saharan demokraattisen arabitasavallan.
16. marraskuuta – Etelä-Afrikasta siirtyi palkkasotureita Angolaan FNLA:n ja UNITA:n tueksi.
21. marraskuuta – Sievin junaturma: erikoispikajuna Polaria suistui raiteilta Sievin ratapihalla. 44 loukkaantui.
22. marraskuuta – Juan Carlos julistettiin Espanjan kuninkaaksi Francon kuoleman jälkeen.
25. marraskuuta – Suriname itsenäistyi Alankomaista.
27. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti puoluejohtajille ankaransävyisen puhuttelun poliittisen hallituksen aikaansaamiseksi vedoten "kansalliseen hätätilaan" eli ennätykselliseen työttömyyteen.
28. marraskuuta – Portugalin Timor julistautui itsenäiseksi Itä-Timorina. Ensimmäiseksi presidentiksi Francisco Xavier do Amaral.
29. marraskuuta – Bill Gates käytti nimeä "Micro-soft" kirjeessään Paul Allenille. Microsoftista tuli rekisteröity tavaramerkki 26. marraskuuta 1976.
30. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kokoon "runnomansa" Martti Miettusen hallituksen, jota alettiin kutsua "hätätilahallitukseksi".
4. joulukuuta – Israelilainen Yuval Yaron voitti kolmannen kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun.
7. joulukuuta – Indonesian joukot valtasivat Itä-Timorin.
10. joulukuuta – Teiniliitto kieltäytyi maksamasta takaisin pääosaa saamastaan valtionavusta.
15. joulukuuta – Suomessa voimakas myrsky. Valassaarilla mitattiin 10 minuutin keskituuleksi 31 m/s.
17.–22. joulukuuta – Ensimmäinen Kuuban kommunistisen puolueen puoluekokous järjestettiin Havannassa. Fidel Castro valittiin politbyrooseen ja ensimmäiseksi sihteeriksi.
21. joulukuuta – Konepistoolein aseistautuneet arabiterroristit tunkeutuivat öljyntuottajien OPEC-järjestön kokoukseen Wienissä Itävallassa ja ottivat 11 ministeriä panttivangeiksi. Terroristit syyttivät OPEC-maita salaliitosta Israelin kanssa. Seuraavana päivänä terroristit siirtyivät panttivankeineen Libyaan. Terroristit antautuivat 23. joulukuuta Algeriassa, jossa he myös vapauttivat kaikki panttivankinsa. Palestiinalaisjärjestöt kiistivät olleensa osallisina kaappauksessa.
23. joulukuuta – Suomessa jälleen voimakas myrsky. Valassaarilla mitattiin jälleen 10 minuutin keskituuleksi 31 m/s.
24. joulukuuta – Neuvostoliitto ja Kuuba ilmoittivat jatkavansa Angolan MPLA-sissijärjestön tukemista. Kuuba oli lähettänyt runsaasti sotilaitaan Angolaan MPLA:n avuksi.
29. joulukuuta – Pommi-isku New York Cityn LaGuardia-lentokentällä tappoi 11 ihmistä. Isku on edelleen selvittämättä, eikä kukaan ottanut siitä vastuuta. Syyllisiksi epäiltiin Puerto Ricon itsenäisyyttä tavoittelevaa FALN:a, joka teki yli 120 pommi-iskua 1974–1983, Juutalaisten puolustusliigaa, Palestiinan vapautusjärjestöä ja Jugoslaviasta itsenäisyyttä tavoittelevia kroaatteja.^[7]

muokkaa Syntyneitä

2. tammikuuta – Heidi Suomi, suomalainen urheilutoimittaja ja yleisurheilija
7. tammikuuta – Piia-Noora Kauppi, suomalainen poliitikko
9. tammikuuta – James Beckford, jamaikalainen yleisurheilija
9. tammikuuta – Katri Manninen, suomalainen kirjailija
4. helmikuuta – Natalie Imbruglia, australialainen muusikko
20. helmikuuta – Brian Littrell, laulaja ("Backstreet Boys")
22. helmikuuta – Drew Barrymore, näyttelijä
3. maaliskuuta – Petri Neittaanmäki, suomalainen poliitikko
5. maaliskuuta – Jolene Blalock, yhdysvaltalainen näyttelijä (Star Trek: Enterprise)
15. maaliskuuta – Eva Longoria, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. maaliskuuta – Hans Petter Buraas, norjalainen alppihiihtäjä
27. maaliskuuta – Stacy Ferguson, kalifornialainen laulaja
4. huhtikuuta – Toni Wirtanen, suomalainen laulaja ("Apulanta")
22. huhtikuuta – Martin Bahne, suomalainen näyttelijä
2. toukokuuta – David Beckham, englantilainen jalkapalloilija
8. toukokuuta – Enrique Iglesias, espanjalainen laulaja
22. toukokuuta – Janne Niinimaa, suomalainen jääkiekkoilija
25. toukokuuta – Lauryn Hill, hip-hop-artisti
31. toukokuuta – Toni Nieminen, mäkihyppääjä
4. kesäkuuta – Angelina Jolie, näyttelijä
8. kesäkuuta – Juha Itkonen, suomalainen kirjailija
25. kesäkuuta – Vladimir Kramnik, venäläinen shakinpelaaja
30. kesäkuuta – Ralf Schumacher, saksalainen Formula 1 -kuljettaja
4. elokuuta – Jutta Urpilainen, suomalainen poliitikko, SDP:n puheenjohtaja 2008-
6. elokuuta – Renate Götschl, alppihiihtäjä
17. elokuuta – Matti Närhi, keihäänheittäjä
20. syyskuuta – Juan Pablo Montoya, kolumbialainen Formula 1 -kuljettaja
5. lokakuuta – Parminder Nagra, englantilainen näyttelijätär (Teho-osasto)
8. lokakuuta – Juha Kurvinen, moottorisahajonglööri ja viihdetaiteilija
19. lokakuuta – Hilde Gerg, alppihiihtäjä
30. lokakuuta – Ian D'Sa, brittiläinen kitaristi
20. marraskuuta – Davey Havok, muusikko
21. marraskuuta – Aaron Solowoniuk, kanadalainen rumpali
24. marraskuuta – Kristina Koznick, alppihiihtäjä
16. joulukuuta – Benjamin Kowalewicz, kanadalainen laulaja
17. joulukuuta – Milla Jovovich, näyttelijä ja malli
30. joulukuuta – Tiger Woods, golf-pelaaja

muokkaa Kuolleita

1. tammikuuta – Kalle Anttila, suomalainen painija
5. tammikuuta – Viktor Anitškin, neuvostoliittolainen jalkapalloilija (s. 1941)
20. tammikuuta – Pentti Pekkarinen, suomalainen poliitikko (auto-onnettomuus)
22. tammikuuta – Heikki Savolainen, suomalainen näyttelijä (s. 1922)
24. tammikuuta – Kersti Bergroth, suomalainen kirjailija
28. tammikuuta – Antonin Novotny, Tšekkoslovakian presidentti
1. helmikuuta – Grigori Savonenkov, neuvostoliittolainen kenraali
7. helmikuuta – Yrjö Soini, suomalainen kirjailija
9. helmikuuta – Toivo Särkkä, elokuvaohjaaja ja -tuottaja (s. 1890)
13. helmikuuta – Helvi Erjakka, suomalainen kirjailija
17. helmikuuta – Hugo Österman, suomalainen jääkärikenraali
24. helmikuuta – Nikolai Bulganin, Neuvostoliiton pääministeri
13. maaliskuuta – Ivo Andric, jugoslavialainen Nobel-kirjailija
15. maaliskuuta – Susan Hayward, amerikkalainen elokuvanäyttelijä (s. 1917)
15. maaliskuuta – Aristoteles Onassis, kreikkalainen laivanvarustaja (s. 1906)
25. maaliskuuta – Saudi-Arabian kuningas Faisal (s. 1905)
5. huhtikuuta – Jiang Jieshi (Chiang Kai-shek), Kiinan tasavallan presidentti
11. huhtikuuta – Pekka Streng, suomalainen muusikko (s. 1948)
11. huhtikuuta – Lennart Segerstråle, suomalainen taidemaalari
12. huhtikuuta – Josephine Baker, yhdysvaltalais-ranskalainen varieteetaiteilija
16. huhtikuuta – Eino Salmelainen, suomalainen teatterimies
19. huhtikuuta – Kaarlo Leinonen, suomalainen kenraali
23. huhtikuuta – Santa Tuomi, suomalainen näyttelijä (s. 1897)
8. toukokuuta – Avery Brundage, yhdysvaltalainen urheilujohtaja, KOK:n pääsihteeri
11. toukokuuta – Leo Jokela, suomalainen näyttelijä
12. kesäkuuta – Martti Romppanen, suomalainen näyttelijä
18. kesäkuuta – Esa Kaitila, suomalainen professori, poliitikko
28. kesäkuuta – Toivo Horelli, suomalainen lakimies ja poliitikko
23. heinäkuuta – Benjam Vanninen, suomalainen hiihtäjä
4. elokuuta – Eelis Gulin, Tampereen hiippakunnan piispa
9. elokuuta – Dmitri Shostakovitsh, neuvostoliittolainen säveltäjä
19. elokuuta – Mark Donohue, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija
27. elokuuta – Haile Selassie, Etiopian keisari (s. 1892)
5. syyskuuta – Georg Ots, virolainen oopperalaulaja
20. syyskuuta – Saint-John Perse, ranskalainen vuoden 1960 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kirjailija
11. lokakuuta – Sirkka Salonen, Miss Eurooppa 1938
13. lokakuuta – Juho Koivisto, suomalainen poliitikko, maanviljelysneuvos
22. lokakuuta – Arnold J. Toynbee, englantilainen historioitsija ja filosofi
26. lokakuuta – Asmo Alho, suomalainen taidemaalari ja piirtäjä
27. lokakuuta – Rex Stout, yhdysvaltalainen salapoliisikirjailija
30. lokakuuta – Gustav Hertz, itäsaksalainen Nobel-fyysikko
2. marraskuuta – Pier Paolo Pasolini, italialainen elokuvaohjaaja (s. 1922)
20. marraskuuta – Francisco Franco, Espanjan diktaattori (s. 1892)
23. marraskuuta – Arvo Askola, suomalainen juoksija
25. marraskuuta – Martti Parantainen, suomalainen sotilaskapellimestari, musiikkieverstiluutnantti
29. marraskuuta – Graham Hill, englantilainen kilpa-autoilija

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1975

muokkaa Lähteet

↑ 1975: Tories choose first woman leader BBC. Viitattu 06.01.2007.
↑ 1975: Dozens killed in Moorgate Tube crash BBC. Viitattu 06.01.2007.
↑ 1975: Comic genius Chaplin is knighted BBC. Viitattu 06.01.2007.
↑ Chaplin knighthood blocked BBC. Viitattu 06.01.2007.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1976, Otava 1975, Helsinki, s. 38.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1977, Otava 1976, Helsinki, s. 17 ja 89.
↑ LaGuardia Christmas bombing remains unsolved 27 years later CNN. Viitattu 06.01.2007.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1975.