1929.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

6. tammikuuta – Kuningas Aleksanteri I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin "jugoslaavi".
10. tammikuuta – Hergén sarjakuvahahmo Tintti teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti neuvostojen maassa.
17. tammikuuta – Elzie Crisler Segarin "Kippari-Kalle" teki ensiesiintymisensä.
18. tammikuuta – Trotski karkotettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta.
11. helmikuuta – Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta.
14. helmikuuta – "Ystävänpäivän verilöyly" Chicagossa USA:ssa: Seitsemän Al Caponen kanssa kilpaillutta gangsteria murhattiin Chicagossa.
18. helmikuuta – Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
3. maaliskuuta – Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa.
16. maaliskuuta – Radioinsinööriseura rekisteröitiin
31. toukokuuta – Britannian vaalit johtivat umpikujaan, liberaalipuolueesta tuli ratkaisija vallanjaossa.
8. kesäkuuta – Ramsay MacDonald perusti työväenpuolueen hallituksen.
5. heinäkuuta – Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D. H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä.
24. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré erosi terveyssyistä, Aristide Briand tuli hänen seuraajakseen.
24. heinäkuuta – Kellogg-Briandin sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27.8.1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynnissä nostettiin sen nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
8. elokuuta – Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (päättyi 29. elokuuta).
5. syyskuuta – Aristide Briand esitteli suunnitelman "Euroopan yhdysvalloista".
7. syyskuuta – Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133–138 kuollutta.
17. syyskuuta – Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjätettiin vallankaappauksessa, maan johtoon tuli Antas Smetona.
22. lokakuuta – Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa.
24. lokakuuta – Suuri lama alkoi: "Musta torstai", jota seurasi "Musta tiistai" (20. lokakuuta). New Yorkin pörssi romahti ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi.
18. marraskuuta – 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 ihmistä Burin niemimaan alueella.
29. marraskuuta – Amiraali Richard Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli.
2. joulukuuta – Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Lapuan liike muodostettiin.
Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi.
Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki).
Imatrankoski padottiin.

muokkaa Syntyneitä

3. tammikuuta – Gordon Moore, yhdysvaltalainen kemian tohtori (Intelin perustaja)
3. tammikuuta – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja (k. 1989)
5. tammikuuta – Aulis Rytkönen, suomalainen jalkapalloilija
9. tammikuuta – Veikko Savolainen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä
12. tammikuuta – Jaakko Hintikka, suomalainen filosofi
15. tammikuuta – Martin Luther King Jr., yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968)
31. tammikuuta – Mikko Niskanen, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1990)
8. helmikuuta – Jouko Tyyri, suomalainen kirjailija (k. 2001)
10. helmikuuta – Jerry Goldsmith, elokuvamusiikin säveltäjä (k. 2004)
15. helmikuuta – Graham Hill, brittiläinen formula 1 -ajaja (k. 1975)
28. helmikuuta – Frank Gehry, kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti
28. helmikuuta – Tapani Luukkainen, suomalainen gynekologi (kehitti hormonikierukan)
28. maaliskuuta – Harri Tapper, suomalainen kirjailija
29. maaliskuuta – Lennart Meri, Viron presidentti ja kirjailija (k. 2006)
1. huhtikuuta – Milan Kundera, tšekkiläis-ranskalainen kirjailija
5. huhtikuuta – Joe Meek, englantilainen levytuottaja ja säveltäjä (k. 1967)
6. huhtikuuta – Keijo Liinamaa, suomalainen poliitikko ja Suomen pääministeri (k. 1980)
10. huhtikuuta – Max von Sydow, ruotsalainen näyttelijä
15. huhtikuuta – Rauni Mollberg, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2007)
22. huhtikuuta – Erkki Junkkarinen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2008)
23. huhtikuuta – Shirley Temple, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
4. toukokuuta – Audrey Hepburn, englantilais-alankomaalainen näyttelijä (k. 1993)
6. toukokuuta – Paul Lauterbur, vuoden 2003 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2007)
12. kesäkuuta – Anne Frank, holokaustin tunnetuin uhri (k. 1945)
29. kesäkuuta – Pertti Nieminen, suomalainen runoilija ja kääntäjä
1. heinäkuuta – Olli-Matti Ronimus, suomalainen runoilija (k. 2005)
2. heinäkuuta – Imelda Marcos, Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin vaimo
24. elokuuta – Jasser Arafat, palestiinalainen poliitikko (k. 2004)
10. syyskuuta – Pentti Siimes, suomalainen näyttelijä ja koomikko
24. syyskuuta – Veikko Ahvenainen, suomalainen harmonikkataiteilija
21. lokakuuta – Ursula K. Le Guin, yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija
2. marraskuuta – Erkki Pystynen, suomalainen poliitikko, professori
12. marraskuuta – Grace Kelly, yhdysvaltalainen näyttelijä ja Monacon ruhtinatar (k. 1982)
15. marraskuuta – Erkki Lahdes, suomalainen kasvatustieteen professori
16. marraskuuta – Aarne Laurila, suomalainen professori
5. joulukuuta – Annikki Tähti, suomalainen iskelmälaulaja

muokkaa Kuolleita

13. tammikuuta – Wyatt Earp, yhdysvaltalainen sheriffi ja saluunanpitäjä
17. maaliskuuta – Taavi Tainio, suomalainen poliitikko
4. huhtikuuta – Carl Benz, saksalainen autoinsinööri
27. huhtikuuta – Josef Stenbäck, suomalainen kirkkoarkkitehti
20. maaliskuuta – Ferdinand Foch, ranskalainen marsalkka (länsirintaman ylipäällikkö ensimmäisessä maailmansodassa)
4. heinäkuuta – Maikki Järnefelt-Palmgren, suomalainen laulaja
19. elokuuta – Sergei Djagilev, venäläis-ranskalainen taidearvostelija ja baletinjohtaja
3. lokakuuta – Armas Lindgren, suomalainen arkkitehti
29. joulukuuta – Wilhelm Maybach, saksalainen autotehtailija

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Kettusen komppanian Lapinmatka – Arvi Järventaus
Rummut I-IV – Arvi Järventaus
Lintukoto – Joel Lehtonen
Olen syyllinen – Maria Jotuni

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1929

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1929.